Teksti Mira Halonen

Minikasvien menestys on ollut huikea. Ne ovatkin ihanteellisia pieniin tiloihin. Ja erittäin herkkiä sisustuksellisia elementtejä. Minikasveista voi koota vaikka asetelman. Tällaiseen mikropuutarhaan kannattaakin nimenomaan sijoittaa kasveja, jotka ovat pienikasvuisia luonnostaan tai jotka sietävät hyvin leikkaamista. Kun asetelman kokoaa lasikuvun alle tai palloon, mikroilmasto on ihanteellinen kasveille.

Minikasveista tillandsiat eli ilmakasvit kasvavat nimensä mukaisesti ilman multaa. Niin ne tekevät luonnollisessa ympäristössäänkin Etelä- ja Väli-Amerikan sademetsissä. Siellä ne kiinnittyvät juurillaan emokasvien oksistoon vahingoittamatta emokasviaan eli ne ovat epifyyttejä. Kosteuden ne keräävät lehdillään kasteesta ja sateesta. Meillä nämä kasvit istutetaan yleensä vaikka lasipalloon, joissa kastelu 1–2 kertaa kuukaudessa riittää.

Tillandsiaa perinteisemmistä huonekasveista voi valita kasvit haluamansa teeman mukaan, esimerkiksi huoneilmaa puhdistavat kasvit ovat olleet viime aikoina suosiossa. Sellaisia ovat esimerkiksi anopinkieli, kaarisulkasaniainen, kirjovehka, kulta- ja vuoripalmu, kultaköynnös, limoviikuna, liuska-aralia, muratti, rönsylilja ja traakkipuu. Tyypillistä niille on nopeakasvuisuus ja rehevyys.

Kaktuksia on olemassa niin minikokoisia kuin kookkaiksi puiksi kasvavia. Useimmat kaktukset kasvattavat terävät piikit, joten ne kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa niitä välttyy koskettelemasta. Ne viihtyvät niin täydessä auringonpaisteessa kuin kevyessä varjossakin, ja kastelua ne kaipaavat vain pari kertaa kuussa. Ne ovat kuitenkin peräisin lämpimistä maista, joten ne viihtyvät kotonakin mukavan lämpimissä oloissa. Kasvualustaksi sopii lehtimullan ja hiekan seos, jossa voi olla seassa vähän pehmeää savea. Sopivassa maassa kaktukset voivat elää lähes kuinka pitkään tahansa. Myös lannoitus auttaa kaktuksia voimaan hyvin, mutta lannoitetta on syytä antaa vain kesäkaudella ja hyvin maltillisesti.