![]() |
Jaana Kosunen Kuvat Ilkka Salmi Retkiluistelu sekoitetaan helposti matkaluisteluun, jossa matkaa taitetaan aurattua jäärataa pitkin. Retkiluistelussa sen sijaan luistellaan vapaasti luonnonjäillä, vaihtelevien luonnonolosuhteiden armoilla. Siksi niin turvallisuussäädökset kuin harrastajien kouluttaminenkin on tarkempaa, mitä matkaluistelijoilla. Ennen pidempiä retkiä vasta-alkajalle suositellaan niin sanottua tulokaskurssia, jossa perehdytään erityisesti lajin turvallisuussääntöihin. Olennaista retkiluistelun tekniikassa on liuku, jolle annetaan lisävauhtia sivulle suuntaavalla potkulla. Kaunoluistinten tai hokkareiden sijaan matkaa taitetaan pitkäteräisillä ja hyvin teroitetuilla retkiluistimilla. Silloin pääsee nauttimaan hyvästä vauhdista, mutta on pitkä terä myös turvallisuusseikka, sillä se helpottaa luistelua epätasaisellakin jäällä. Retkiluistimista puhuttaessa tarkoitetaan itse asiassa luistimien teriä, jotka kiinnitetään joko tukevaan retkeilykenkään tai sitten hiihtomonoon sopivalla siteellä. Kengän on tuettava hyvin nilkkaa, jotta jalka pysyy oikeassa asennossa vauhtia potkiessa. Hyvien luistimien lisäksi onnistuneeseen reissuun tarvitaan myös sopiva vaatetus. Ota mallia hiihtajiltä ja pue monta kerrosta. Retkiluistelussa turvallisuus on seikka, johon suhtaudutaan vakavasti. Matkaan ei lähdetä yksin, eikä missään tapauksessa ilman turvallisuusvälineitä. Muistilista luisteluretkelle
|