Teksti Mira Halonen Etusivun kuva Flagmore

Suomessa jokaisella yksityishenkilöllä oikeus liputtaa kansallislipulla muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voi osoittaa juhlamieltä milloin vain.
Kansallislipun on oltava mittasuhteiltaan ja väreiltään oikea. Lipun korkeuden tulee olla noin kuudesosa salon pituudesta. Kotimaiset lipputehtaat valmistavat Suomen lippua vakiokokoina. Esimerkiksi kymmenen metrin salkoon tulee lippu numero 10, jonka koko on 165–268 senttimetriä.

Lippu nostetaan salon huippuun tasaisin, rauhallisin vedoin. Lippunarut kiristetään tiukalle, kierretään muutama kierros salon ympärille ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Lippu ei saa missään vaiheessa koskettaa maata, joten pyydä tarvittaessa apuvoimia lipun kannattelemiseen.

Liputus saa alkaa aamulla kello 8 ja sen tulee päättyä auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Juhannuksena liputus alkaa aattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä, ja kun vaalipäivän äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, lippu lasketaan kello 20.

Lipun laskeminen tapahtuu yhtä arvokkaasti kuin nostaminenkin. Kostea lippu kuivataan sisätiloissa, likaantunut pestään pesuohjeen mukaisesti. Säilytä lippua sen omassa pussissa sininen väri päälle taitettuna, narut ja liittimet vapaina.

Vaurioitunutta lippua voi yrittää korjata, mutta sitä saa käyttää enää vain, jos korjausjälki ei näy liputettaessa. Huonoksi mennyt lippu hävitetään polttamalla tai leikkaamalla se pieniksi palasiksi muutamaan eri erään talousjätettä.

Liputus ei kuitenkaan ole velvollisuus, joten ei haittaa, jos se vaikka unohtuu tai olet estynyt.

Lisää liputusohjeita ja lipputietoa, ks. www.suomalaisuudenliitto.fi.

Muista myös isännänviiri. Se saa olla salossa päivät ja yöt, esimerkiksi kesämökillä koko kesäkauden. Isännänviirin suositeltava pituus on noin puolet lippusalon pituudesta. Usein viiri valitaan syntymämaakunnan mukaan, mutta perhe voi myös suunnitella aivan oman viirinsä!