Teksti Mira Halonen Asiantuntijana Juha Toikka www.puutarha.com

Nyt on tärkeintä huolehtia olemassa olevista (joko itse kasvatetuista tai valmiina myymälästä ostetuista) taimista mahdollisimman hyvin. Ilmojen ollessa vielä viileitä, ei ulos istuttamista pidä kiirehtiä, vaan totuttaa taimet kaikessa rauhassa ensin ulkotilojen oloihin. Valmiitkin taimet ovat olleet yleensä kasvihuoneiden suojissa, ja vaativat myös totuttelua. Aloitetaan ilmoista riippuen 5–10 minuutista ensimmäisenä päivänä. Taimia ei kannata silloinkaan viedä suoraan auringonpaahteeseen tai tuuleen. Seuraavana päivänä taimet saavat olla kaksi kertaa pidemmän ajan ulkona. Jatketaan ajan tuplaamista parin viikon ajan, jolloin taimet ollakin jo koko päivän kerralla ulkona.

Ennen taimien istuttamista ulos astioihin, kasvihuoneeseen tai avomaan penkkeihin, varmistetaan, että kasvualusta on kunnossa. Ensiksi tarkistetaan salaojitus. Toiseksi tarkistetaan multatilanne. Pienelle alalle kannattaa hankkia puhdasta pussimultaa, jolla korvaa kokonaan vanhan kasvualustan. Suurempi alue käännetään ja puhdistetaan rikkaruohoista. Maanparannukseen käyvät hyvin maatunut hevosen- tai lehmänlanta ja oma komposti. Nämä antavat kasveille niiden tarvitsemia ravinteita. Jo kymmenen sentin kerros multaan sekoitettuna parantaa myös maan rakennetta, pitää sen paremmin kosteana ja tasapainottaa pH-arvoa. Verijauho ja luujauho ovat myös hyviä lisiä maanparannukseen. Lisäksi voit sekoittaa maahan puhtaan puun poltosta jäänyttä tuhkaa.

Samaan aikaan taimien istuttamisen kanssa on hyvä kylvää avomaan siemenet, kuten porkkana. Muistetaan vain noudattaa siemenpussin ohjeita ja tarvittaessa tukea uudet taimet. Tämän jälkeen maa kastellaan hyvin. Varo ensimmäisinä päivinä kuitenkin liikakastelua – sitä hennot juuret ja pieni lehtimäärä eivät siedä ulkonakaan. Molemmat kasvustot voi suojata aluksi harsolla niin hallan kuin tuholaisten varalta. Alussa kannattaa myös muistaa, että taimi yleensä juroo muutamista päivistä jopa viikkoihin, kun se on istutettu uuteen paikkaan. Se ei ole kuitenkaan suuttunut, vaan tekee juuria kiivaasti uuteen tilaansa.

Myöhemmin kesällä, kun kasvit ovat päässeet vauhtiin, lisätään kasvualustaan typpipitoisempaa lannoitetta kuten kanankakkaa, nokkosvettä, tuoretta nurmenleikkuujätettä tai laimennettua virtsaa. Huolehditaan myös sopivasta kastelusta esimerkiksi sadevedellä – kylmä vesijohtovesi säikäyttää kasvit. Maan haraaminen silloin tällöin parantaa veden imeytymistä mullan sekaan. Lisäksi tarkkaillaan päivittäin tuholaistilannetta ja ryhdytään tarvittaessa häätötoimiin. Kasvien kasvua kannattaa tukea kesän mittaan uusilla tuilla ja harventaa liian tiheässä kasvavia lehtiä ja taimia.

Sitten vain odotellaan ensimmäistä kukintaa tai satoa! Ja luomuna kasvatetuista koristekasveistahan löytyy myös aineksia ruokiin, kuten krassia salaattiin, kurkkuyrtin kukkia juomaan ja sarviorvokkeja täytekakkuun.

Kasvatus-erikoisteemajutut ovat ilmestyneet kokonaisuudessaan Terassin numeroissa 2 ja 3/19.