Teksti Mira Halonen Kuvat valmistajat

Huonekasvin valinta painottuu usein miellyttävään ulkonäköön tai kasvutapaan, mutta mielessä tulisi olla myös kasvin sijoittaminen kotiin – saako se tarpeidensa mukaisesti valoa, lämpöä ja kosteutta. Jos joudut tyytymään vaatimattomaan kasviin, muista, että näyttävän ruukun avulla saat helposti potkua sen ulkonäköön. Sekä kasveissa että ruukuissa on valikoimaa niin runsaasti, että löydät varmasti sopivan yhdistelmän omaan sisustukseesi. Ruukkuun kannattaa muutenkin panostaa. Esimerkiksi riittävän suuri altakasteluruukku mahdollistaa pitkät hoitovälit.

Tarkista ostohetkellä silti huonekasvin kunto. Hyvä väri, napakat lehdet, ei ötököitä vaikkapa lehtien alapinnoilla, juurella on puhdas turvepinta. Kurkista myös muoviseen ruukkuun nähdäksesi kasvin juurien elinvoimaisuus.

Sopivan kasvin löydettyäsi, pakkaa se huolella paperiin ja vaikka vielä muoviin kotimatkaa varten. Tasaisessa lämmössä ja kosteudessa kasvanut kasvi on arka viimalle ja pahimmassa tapauksessa pudottaa kaikki lehdet.

Raota pakettia kotona ja annan lämmön tasaantua. Yleensä suositellaan istuttamaan kasvi heti uuteen, puhtaaseen, juuri sille soveltuvaan multaan samaan syvyyteen kuin se aiemmin oli. Todennäköisesti kasvi on istutettu alunperin turpeeseen, joka on kotioloissa aina joko liian märkää tai kuivaa. Oikeanlainen multa ja salaojitettu tai reiällinen ruukku auttavat säilyttämään sopivan kosteuden.

Istutuksen yhteydessä on hyvä suihkuttaa kasvi hyvin. Suosittelen jopa ruiskuttamaan kasvin tässä vaiheessa laimealla mäntysuopa-vesiseoksella, jotta mahdolliset tuhohyönteiset eivät pääse leviämään kodissa jo ennestään oleviin kasveihin.

Loka-marraskuussa on luonnonvalo vähissä. Kasvit tulee siirtää mahdollisimman valoisaan paikkaan ikkunoiden läheisyyteen, ei kuitenkaan lämmityspatterien viereen.

Jos vain mahdollista, lisää muiden huonekasvien hyvinvointia kasvuvalon avulla. Koska led-lamppu ei kuumene, se voi olla periaatteessa jopa kiinni kasvissa. Olet vain ostohetkellä tarkkana ja hankit kunnon kasvuvalon (noin 1 000 luksia), jonka säteily edistää fotosynteesiä, etkä muutaman euron ”kasvivaloa”, joilla on vain lumevaikutus kasveille.

Kasvulamppu toimii yleensä parhaiten simuloidessaan normaalia päivänvaloa, eli tästä syystä sitä ei tulisi käyttää liian pitkään, vaan antaa kasveille myös lepohetki. Valon määrä riippuu toki kasvilajista, mutta hyväksi normiksi voidaan asettaa noin 12–15 tuntia vuorokaudessa. Helmi-maaliskuulla lamput voi siirtää sitten pois – taimikasvatuksen tarpeisiin.

Koko artikkeli luettavissa Terassi 7/18 -lehdessä!